*

Ajatuksia vapaapudotuksessa

Tanska ja Britannia ovat pian pulassa

Tanska on pian pulassa, samoin Britannia. 

Ne ovat heittäytyneet populismin virran vietäväksi.

Kansanäänestyksissä kansalta kysytään usein monimutkaisten asiakokonaisuuksien suuntaa. Kuinka suhde EU:hun tulisi järjestää, pitäisikö Natoon liittyä, olemmeko itsenäinen kansa?

Erittäin tärkeitä kysymyksiä, jotka kansanäänestyksessä usein redusoidaan kyllä/ei-vaihtoehdoksi. Kuten tiedämme, asioiden yksinkertaistuessa avautuu ovi äärimielipiteille. Maltillinen, asiapohjainen keskustelu ei saa riittävästi huomiota.

Tanskassa järjestettiin vuoden 2015 lopulla kansanäänestys, jossa kansalta kysyttiin kyllä/ei-kysymyksillä kansan suhtautumista tiettyihin lakipaketteihin, jotka säätelevät Tanskan oikeudellisten- ja sisäasioiden käytäntöjä. Siis esimerkiksi eurooppalaista poliisi- ja syyttäjäyhteistyötä. Siis turvallisuusyhteistyötä Euroopassa. Kyllä vai ei? Bryssel vai Tanska? "Me" vai "ne"? 

Kansa ei selkeästikään tajunnut mistä se äänesti. Moni otti äänellään kantaa Euroopan Unioniin yleensä, toiset protestoivat kotimaansa hallituspolitiikkaa, joku purki äänestämällä turhautumistaan, kun on jäänyt työttömäksi. 

Ei. Kysymys ei ollut noista asioista. Kysymys oli siitä, onko Tanska vuoden 2017 alusta enää Europolin ja Eurojustin jäsen. Torjutaanko Euroopassa liikkuvia rikollisryhmiä yhdessä muiden EU-maiden kanssa. Saako Tanska ennakkovaroituksia toiselta EU-maalta, kun jokin turvallisuusuhka lähestyy sitä. Kun ulkomainen rikollisryhmä murtautuu satoihin tanskalaiskoteihin ja ehtii poistua maasta, saako Tanska muilta mailta apua rikollisten kiinni saamiseksi. 

(Tiedoksi: Europol on EU-maiden poliisivirasto, jonka mandaattiin kuuluu torjua sellaista rikollisuutta, jota yksikään yksittäinen valtio ei pysty torjumaan. Haagissa Europolin pääkonttorissa työskentelee 950 EU-kansalaista. Eurojust on EU-maiden syyttäjävirasto, joka koordinoi kansainvälistä rikostutkintaa.)

Tanska äänesti ei. Se on pian pulassa. Ellei (sisä-)poliittista ratkaisua keksitä, menettää Tanska kaiken yhteyden Europolin kautta tehtävään poliisiyhteistyöhön. Ei yhdysupseereita, ei mahdollisuutta osallistua projekteihin, ei omia kansalaisia analyytikkoina järjestäytyneen rikollisuuden yksiköissä, ei ennakkovaroituksia, ei tiedonvaihtoa, ei osallisuutta kattavaan tilannekuvaan - karrikoiden; Tanska on yksin. Kansainväliset rikosilmiöt tulevat Tanskaan jatkossa yllätyksenä ja hinnan maksaa Tanskan kansa.

Juhannuksena 23.6.2016 Britanniassakin oli kansanäänestys. Äänestyksen ympärillä vellonut keskustelu löysi pian ääripäänsä; EU on paha tai EU on hyvä. Unohtui mistä kaikesta äänestetään. Joidenkin intresseissä oli nimenomaisesti hämmentää äänestäjien mielipiteitä. Britannia äänesti itsensä ulos. 

Se tarkoittaa esimerkiksi sitä, etteivät Europolissa työskentelevät Britannian kansalaiset   voi hakea jatkoa työsuhteilleen. Työsuhteet ovat viiden vuoden mittaisia ja niitä voi hakea vain EU-kansalainen. Monen duuni on jo katkolla. 

Voidaan sanoa, etteivät kansalaiset (missään maassa) tunnu ymmärtävän, että EU-maan poliittinen vaikutusvalta ja omien etujen puolustaminen ei tapahdu pääministerikokouksissa. Ne ovat vain julkisivu. Jokainen EU-maa saa merkittävää hyötyä omista virkamiehistään pelipaikoilla ja työryhmien jäseninä. Kaikki todellinen työ ja vaikuttaminen tehdään kulisseissa. 

Suomenkin sisäinen turvallisuus perustuu pitkälti Suomen poliisin, Rajavartioston ja Tullin aktiiviseen rooliin eurooppalaisessa viranomaisyhteistyössä, joka on pitkälti  riippuvaista Suomen EU-jäsenyydestä.  (Eiväthän meitä kotimaiset rikolliset uhkaa; he ovat hyvin kontrollissa.)

Rikollisjärjestöt hajauttavat toimintansa tarkoituksella usean maan alueelle, jotta kiinni jäädessään yhdessä maassa ei tuon yhden maan viranomaisilla olisi mahdollista saada käsitystä toiminnan ja rikollisorganisaation laajuudesta. Se on riskienhallintaa. 

Koska kansaa ei oikein mitenkään voi riittävästi informoida siitä, mistä he itse asiassa äänestävät, ei kansanäänestyksiä kannattaisi järjestää ollenkaan. 

Turvallisuushakuisten suomalaisten ei pitäisi ottaa sitä riskiä, että järjestään kansanäänestys, ja heittäydytään siihen arpapeliin, jonka populistiset äänenpainot mediassa saavat aikaan. Sen sijaan, arvon suomalaiset, äänestäkää vaaleissa. Käyttäkää ääntänne kun valitsette edustajia parlamenttiin. 

Ja te, poliitikot - älkää paetko päätöksentekovastuutanne järjestämällä kansanäänestyksiä. Teette siinä karhunpalveluksen maalle, jota puolustamaan teidät on valittu. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

13Suosittele

13 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (65 kommenttia)

Käyttäjän raffu kuva
Rafael Rantala

Britit on Sveitsin tiellä, otti osan itsenäisyydestään takaisin. Pörssi siellä jo näytti (ylös) mihin omalla poliitikalla päästään. Eurobroilerit tahtoo olla mielipidepestyjä joilla ei enää ole näkemystä todellisuuteen.

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Kiitos ajatuksia herättävästä kirjoituksesta. Blogissa esitellystä Tanskan tapauksesta on kirjoitettu Suomessa tähän mennessä olemattomasti. Ehkä sitä ei ole myöskään oikein ymmärretty.

Ovatkohan Suomen EU-eroa haluavat tietoisia esimerkiksi tästä Europolissa työskentelevän bloggaajan huomiosta:

"Suomenkin sisäinen turvallisuus perustuu pitkälti Suomen poliisin, Rajavartioston ja Tullin aktiiviseen rooliin eurooppalaisessa viranomaisyhteistyössä, joka on pitkälti riippuvaista Suomen EU-jäsenyydestä. (Eiväthän meitä kotimaiset rikolliset uhkaa; he ovat hyvin kontrollissa.)"

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Huusko, toi toimii varmaan hyvänä pelotteena EU:sta eroa miettiviä kohtaan.

Asia saa hieman ehkä realistisemman ulottuvuuden miettimällä asiaa Euroopan ja kansainvälisen terrorismin näkökulmasta. Toteaisiko Europol, että emne enää leiki teidän kanssa rajojen yli ulottuvaa rikollisuutta ja rerrorismia vastaan, kun ette ole EU:ssa?

Tuskin tässä nyt kuitenkaan mörköä on piilossa. Arki koittaa ja yhteisen edun vuoksi tehdään kahdenvälisiä sopimuksia unioniin kuulumattomien euroopanvaltioiden kanssa.

Mutta pelottaahan tuo, se on sinänsä ymmärrettävää. Jos pelkäätte niin katsokaa miten asiat on ennen hoituneet.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Ennen hoidettiin asiat niin, että pari sukupolvea sitten kuoltiin maailmansotaan ja keuhkotautiin, kolme sukupolvea sitten maailmansotaan ja espanjantautiin.

Käyttäjän mattivtvirtanen kuva
Matti Virtanen

Europol on ainakin tähän asti ollut aika munaton rikollisliigojen kanssa jotka suomessa hilluvat. Europol on EU:n tuotos, vapaan liikkumisen nurja puoli.

Se että muutama Europolissa työskentelevä menettää duuninsa on pieni hinta siitä että Britit voivat työntää ongelmansa EU:n puolelle.
Se kai oli yksi teema Brexitissä.

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Mistä tiedät, kuinka "munaton" Europol on ollut? Tarkka tieto siitä, mitä kansainvälisiä rikoksia Euroopan unionin poliisiyhteistyöllä on pystytty estämään, on ymmärtääkseni vain eurooppalaisilla turvallisuusviranomaisilla.

Käyttäjän mattivtvirtanen kuva
Matti Virtanen

Kysymyksen voinee kääntää toisinpäinkin?

Kyllä Suomessa ennenkin on ollut ulkomaalaisia rikollisia mutta kun rajat aukenivat on näiden keikkarikollisten määrä noussut tolkuttomasti.
Mummontaklaajat, skimmaajat, murtomiehet mm.
Et voine kieltää sitä mitenkään, voit tietysti jatkaa saivartelua, olethan vastaava toimittaja :)

Käyttäjän teroexpat kuva
Tero Toivonen Vastaus kommenttiin #11

Kyllä ihmisten, palveluiden ja rahan vapaa liikkuvuus tarkoittaa myös rikollisten ja heidän epärehellisten palveluidensa ja rikoshyötynä hankittujen rahojen vapaata liikkuvuutta. Miksi? Koska rikolliset ovat ihmisiä. Näitä kaikkia Euroopan valtioita koskevia ongelmia torjumaan tarvitaan yhteistyötä. Liikkuvuus on kuitenkin myönteinen asia. Vastapainona rikollisuudelle on rehellisten kansalaisten, laillisten yritysten ja laillisen rahan vapaa liikkuvuus, joka hyödyttää Suomeakin valtavasti. Mutta tämän vuoksihan meillä on politiikka ja puolueet, jotta kansalaiset voivat äänestää kantansa mukaisesti. Se on hieno asia.

Käyttäjän mattivtvirtanen kuva
Matti Virtanen Vastaus kommenttiin #18

Totta.
On kieltämättä etu liikkua vapaasti ja nopeasti EU-maissa.
Monille näin. Sille rollaattoria lykkivälle vanhukselle se vapaa liikkuvuus on useinkin harmi kun rahat ei tahdo muutenkaan riittää.

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja Vastaus kommenttiin #18

Maailma on vapaa. Kunhan vain liikkuu. Vapaa liikkuvuus on EU:n teema, jonka sisältöä ei ymmärretä. Passi ei tee minusta vankia. Suomalaisille "vapaa ihmisten liikkuvuus" ei tarkoittanut oikein mitään, sillä liikumme maasta laivoilla tai lentokoneilla ja passi pyydetään kuten aina ennenkin. Suurin muutos vapaa liikkuvuus oli yli rajan pendelöijille (1,7 miljoonaa 2014, 0,04 % väestöstä ja 1 % työllisistä) ja rikollisille. Pendelöijien määrä on kyllä pieni, kun ottaa huomioon koko väestön koon.

http://bruegel.org/2015/12/cross-border-commuters-...

Ylikansallinen poliisiyhteistyö kannattaa oli EU:ta tai ei. Onko Interpolilla ja Europolilla päällekäisyyksiä?

Itse ottaisin rajatarkastukset paikoin uudelleen käyttöön, mutta teknologian avulla.

Reijo Jokela Vastaus kommenttiin #18

"Vastapainona rikollisuudelle on rehellisten kansalaisten, laillisten yritysten ja laillisen rahan vapaa liikkuvuus".
Kuinka kauaksi taaksepäin täytyy mennä, että nämä mainitsemasi eivät saaneet vapaasti liikkua Euroopassa. Itse en muista aikaa, jolloin noiden liikkuminen Euroopassa olisi ollut estettynä.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #37

Kiinnostavaa. Olet siis syntynyt Varsovan liiton purkamisen jälkeen? Et näytä siltä.

Oletko koskaan kysynyt virolaisilta, latvialaisilta, liettualaisilta, puolalaisilta, tshekeiltä, slovakeilta, unkarilaisilta, sloveeneilta, romanialaisilta tai bulgaareilta mahtavatko he muistaa sellaista aikaa?

Käyttäjän teroexpat kuva
Tero Toivonen

Europol uutisoi nettisivullaan useimmista rikollisjärjestöjen lamauttamisista. Osa tiedoista on kuitenkin jäsenvaltioiden viranomaisten omaisuutta, ja silloin tiedottamisen tekee kyseinen jäsenmaa, jos niin haluaa. Fakta on, ettei Europolin toiminnasta tiedetä riittävästi. Jos joku on kiinnostunut, voi seurata Europolin nettisivua. https://www.europol.europa.eu

Käyttäjän ToniSaari kuva
Toni Saari

Hyvä pointti, rikollisethan ovat tunnettuja lainkuuliaisuudestaan. Jos heille ilmoitetaan että rajan yli ei saa kulkea, eittämättä lopettavat sen heti. Tietenkään eivät ylitä rajaa luvatta.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Tämän vuoden alusta aloitti toimintansa Europoliin kuuluva European Counter Terrorism Centre. Kenestä tuntuisi kovin ajankohtaiselta ja järkevältä erota sen toiminnasta juuri nyt?

Käyttäjän TapaniPollari kuva
Tapani Pollari

Sen lauluja laulat kenen leipää syöt. Pitää paikkaansa..

Yhtä hyvin EU.n äänestyksen kans oli silloin aikoinaan..
Miten mukamas silloin ihmiset olis ollu viisaampia EU.sta kuin nyt? Ei mitenkään.

EU.sta on jopa tullu sellainen mistä ei edes sovittu.
Ja nuo turvallisuuteen tulleet uhat on tulleet juuri EU.n avointenovien kautta,, EU ei ole turvannu eri kansakuntia näiltä.

Miten Pariisin ja Nizzan tapaukset olis voitu välttää?
Ei EU.n keinoin.

Käyttäjän opwallin kuva
Olli-Pekka Wallin

Kansalla tulee olla oikeus päättää mihin suuntaan heidän koskevia asioita viedään. Ja vaikka järjetää kansanäänestyksiä vaikk joka viikko jos kansa haluaa siihen rahaa ja aikaansa tuhlata. On suorastaan typeryyttä muuta väittää. Tällä hetkellä kansalta viedään kyllä rahat mutta ei anneta oikeutta ja mahdollisuutta päättää mihin heidän rahojaan käytetään.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Miten Suomikaan olisi ikinä pärjännyt ilman kansanäänestyksiä...

http://jpvuorela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/171810-d...

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

Hyvä, että EU-sisäpiirinäkökulmaa joku jaksaa täällä tarjota. Toivotaan kirjoittamasi näkemysten olevan omiasi, eikä viranpuolesta kirjoitettua. Europolin lisäksi EU:lla on myös propagandaosastonsa.

Kyllä minä uskon vaaleilla valitsemattomalla komissiolla olevan merkittävä rooli EU:n toiminnassa ja kehittämisessä. Ei vaaleilla valittavan 28 henkilön kokoisen ministerineuvoston olevan keskeisin elin laadittaessa direktiiveja, meidän lakeja, koko maanosalle.

Olen samaa mieltä ettei kansanäänestys kummankaan suunnan propagandan varassa ole järkevä tapa ratkaista suuria asioita. Vähän enemmän pitäisi luottaa parhaaksi koeteltuun päätöksentekomenettelyyn ettei tarvitsisi ajautua kansanäänestyksiin.

EU:n puuttuvasta demokratiasta johtuu eu-kansalaisten vieraantuneisuus EU:n suhteen. EU:n kuplassa elävien päättäjien vieraantuneisuus kansalaisten suhteen johtuu ihan samasta asiasta. Yleistä tuntuu Brysselissä olevan ajattelu, että EU täyttää silloin tehtävänsä, kun EU ja sen tehtävä palvelee kansalaisten sijaan heitä itseään. Tosiasioiden valossa päätöksenteko ja tulokset ovat luokattomia.

Nyt EU:ssa päätöksiä tekevät eivät tarvitse kansalaisten valtakirjaa. Siksi meidän näkemystä ja etua ei tarvitse huomioida ollenkaan. EU suuntautuu ulospäin, eikä sisäänpäin.

Järjestelmä ei palvele kansalaisia, vaan on enemmän haitallinen. EU luo oman tarpeellisuutensa maanosan laajuisia kriisejä synnyttämällä. Niiden maksumiehiksi jäsenmaiden kansalaiset laitetaan vuosi vuoden perään. Sitä sanotaan EU-budjetin olevan pieni, mutta onko kenelläkään tietoa kuinka paljon on meidän veroeuroja on käytetty vastuullamme olevien rahastojen ym. kautta. Tämän "varjobudjetin" kokoa ei kukaan tiedä.

Kysymys on näkemyserosta mihin suuntaan EU:ta on kehitettävä. Toiset haluavat jatkaa epädemokraattisella linjalla, levittää eu-aatetta ulospäin, laajentuen entisestään, ja sitä rataa. Vähät välittäen kuinka surkea systeemi EU on kansalaisilleen. Itse edustan sitä kantaa, että unionin on palveltava nykyisten jäsenmaiden kansalaisten etua, eikä ajatella mitä turkkilaiset EU:sta ajattelevat tai muu maailma.

Kansanäänestyksiä ei tarvita, jos EU-epädemokratiaa vähennetään päästämällä kansalaiset suorien vaalien kautta valitsemaan ainakin komissaarit. Näin kansalaisten ohjausvalta vahvistuu päätöksenteossa EU:ta kehitettäessä. Sitä kautta vahvistuu myös eu-maiden kansalaisten yhteenkuuluvuutta ja luottamus järjestelmään.

Nyt EU-jäsenmaita ja eu-kansalaisia hallitaan kriisien kautta epäjärjestystä yllä pitämällä. Uudeksi EU-kannatusmotoksi on muodostunut, että kriisejä ei kansallisesti pystytä ratkaisemaan. Ei niin. Perustelu on yhtä surkea kuin todeta, että lakkauttamalla EU pääsemme kriiseistä eroon.

Jos blogisti vaatii päättäjiä kantamaan vastuuta, niin itse vaadin heidän palauttavan poliittisen vaikutusvallan kansalle takaisin. Se mikä meiltä riisuttiin päätöksenteko kansalliselta tasolta ylikansalliselle tasolle siirryttyä.

EU:n vetovoima on katoamassa. Brexit ja Turkin etääntyminen idässä kertoo sen. Sisäiset hajottamisvoimat vahvistuvat myös, mutta Brysselin eu-orkesteri vain jatkaa soittoansa.

Käyttäjän teroexpat kuva
Tero Toivonen

Mielipiteet ovat ehdottomasti omiani ja minulla on niihin itse havaitsemani perusteet.
Totta on, että EU on etäällä normaalista kansalaisesta. Sitä ei saisikaan pitää etäällä olevana, vaan tuoda lähemmäksi, ymmärrettävämmäksi. Ihmiset vierastavat sellaista mitä eivät ymmärrä. Ja ymmärtämyksen kautta tulee halu vaikuttaa, ja muuttaa systeemiä paremmaksi. Lopputuloksena olisi jotain, mikä palvelisi kansalaisia paremmin. Kansanäänestyksistä en pidä siksi, että ne ovat eräänlaista sokkona äänestämistä. Mutta kuten sanoin, se on minun mielipiteeni, ja arvostan perusteltuja vasta-argumentteja.

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Tästä kiinnostavasta blogiavauksesta on tehty myös uutinen Uuteen Suomeen: http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/199460-poliisimieh...

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja

Tanskassa ei homma mennyt putkeen, jos noin meni. Kansanäänestykset vaatisivat kunnon perehdyttämistä. Suomeksi sanottuna: äänestyksiä ei osata tehdä. Kun kansaa ei perehdytetä, aletaan huutaa. Toisaalta pitää muistaa, että moni kansalainen tietää pääpiirteissään mitä äänestää. Jos kansa äänestää selkeästi poskelleen, se on poliitikoiden häpeä. Korostan: häpeä. He ovat mokanneet.

Poliitikoidenkaan kykyä ei pidä ylikorostaa. Asioita saattavat viedä eteenpäin muutama intoilija ja muut nyökkäävät perässä. Muka kovastakin valmistelusta tuloksena voi olla omillakin kansanedustajillamme (ao. valiokunnissa) hämmentävää tietämättömyyttä. On nähty.

Kansanäänestykset ovat oiva keino perehdyttää kansaa tärkeään asiaan. Tämä on vain liian vaikea pointti tajuttavaksi poliitikoille, joiden vastuulla perehdytys isosti olisi. Asioita, joista kansa ei ole kiinnostunut, ei kannata niille päätettäväksi tuoda.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Kyllähän blogistin kirjoitus on hyvä - mutta se valaisee vain hänen ammattinsa näkökulmasta. Ikään kuin vain toisella silmällä.
Ja jos hallinto ei pysty kansalle tuollaista (poliisi)asiaa selittää, niin missä on silloin vika? Kansassako?

Ja samaan hengenvetoon haluan todeta, että Heikki Aukeen kirjoitus on täyttä asiaa. Tästähän, demokratiavajeesta, me yritämme pitää keskustelua yllä.

Henry

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

"Koska kansaa ei oikein mitenkään voi riittävästi informoida siitä, mistä he itse asiassa äänestävät, ei kansanäänestyksiä kannattaisi järjestää ollenkaan."

- Tuo ei ole poliitikon puhetta, mikä tietysti käy ilmi jo bloggaajan esittelytekstistä. Mutta entä se klassinen esimerkki, kieltolakiäänestys? Onko viinaa vai eikö ole? Kyllä kansa tiesi mistä äänesti!

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari

Kieltolaki kumottiin 5.4.1932.

Se äänestys on aika helppo.

Moni muu asia ei ole lähellekään niin yksinkertainen.

Mitä kaikkia kerrannaisvaikutuksia vaikkapa nyt Brexit:istä seuraa.

Kun ei niitä kaikkia voi edes asiantuntijatkaan tietää.

Ja ne kaikki tuntemattomatkin vaikutukset ovat yhden kyllä/ei äänestyksen varassa.

Äänestyksen, joka on manipuloitavissa valheilla.

Jukka Mäkinen

Aika mielenkiintoista, että ainoa kansanäänestys, jossa kansa osasi äänestää ja jota ei saa kyseenalaistaa oli Suomen kansanäänestys Europopan Unioniin liittymisestä, vaikka on moneen kertaan jo osoitettu valheellinen kamppanjointi liittymisen puolesta ja markan asemasta.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari Vastaus kommenttiin #45

Eipä mikään estä sitä kritisoimasta. Kohtalaisen väsähtänyt olkinukke tuollainen väite.

Fakta on, että nyt olemme EU:n jäseniä. Omiin muroihin voi vaikka kuseksiakin. EU sattuu olemaan tavallaan meidän murokuppimme. Kenen pussiin sellainen pelaa. Tulee ainakin mieleen Venäjä ja pari muutakin tahoa.

Sitten voi myös ottaa faktat faktoina. Tällä hetkellä esim. Britannian ero EU:sta on hyvin todennäköisesti Britannialle paljon haitallisempaa, kuin jos Britannia pysyisi EU:ssa.

Britannialla sentään on jonkin verran neuvotteluvoimaa, vaikka omasta mielestäni tekivät pöljästi Brexitissä.
Ei Brexit korjaa Britannian yhteiskunnan syviä ongelmia.

Päinvastoin. Antaa Britanniassa luvan työntää pään vielä syvemmälle pensaaseen. Eli luultavaa on, että niitä Britannian ongelmia ei edes korjata. Koska kaikki oli mukamas EU:n syytä. Joka on melkoista höpönlöpöä.

Käyttäjän heke kuva
Heikki Paananen

Rajat ensin auki ja sitten ollaan Europol:n lieassa. Upea juttu.

Tyypillistä nykypäiväna. Ensin luodaan ongelma ja sitten työllistetään iso lauma ihmisiä verovaroin suitsimaan ongelmaa. Se on sosiaalidemokraattista lyhytnäköisyyttä parhaimmillaan. Pitkässä juoksussa kysinen tapa tuhoaa kilpailukyvyn. Mitä enemmän ongelmia, sitä vaikeampi pärjätä kansainvälisessä kilpailussa.

Mikä mahtaa olla se syy, miksi rajaviranomainen ja Suojelupoliisi ei enää kykene suojelemaan Suomen kansalaisia, vaan tarvitaan enemmän EU:ta avuksi? Osaamattomuutta vai tarkoitushakuista toimintojen rapauttamista?

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Olen luullut, että kansalaisella on jo nyt mahdollisuus jättää äänestämättä, mikäli hän kokee olevansa siihen liian tyhmä. Tietysti varminta on kieltää äänestäminen kokonaan ja tehdä päätökset kabineteissa suljettujen ovien takana, niin eivät pääse populistit hämmentämään.

Käyttäjän ilarikiema kuva
Ilari Kiema

Tanskan ja Ison-Britannian kansanäänestykset ovat kuitenkin vähän eri asioita.

Tanskassa on pidetty nyt yhteensä kahdeksan EU-kansanäänestystä, joissa esim. euroon liittyminen hävisi 46 prosentin kannatuksella. Kansanäänestykset perustuvat Tanskan perustuslakiin ja siihen ajatukseen, että suvereniteetin luovuttaminen ylikansalliselle elimelle, kuten EU, vaatii joko 5/6 enemmistön kansankäräjillä taikka kansanäänestyksen. Koska 5/6 –enemmistöjä ei ole saatavilla, kansanäänestyksiä on pakko pitää.

Tuossa viimeisessä kansanäänestyksessä äänestettiin lakiehdotuksesta, jonka mukaan yksi Tanskan Maastrichtin sopimukseen tekemistä varaumista olisi muutettu toiseen juridiseen muotoon ja kategoriaan – ”Det blev et nej til at ændre retsforbeholdet til en tilvalgsordning ved afstemningen i går”.

Vaikka olen mm. entinen oikeustieteen opiskelija Kööpenhaminan yliopistossa, tai ainakin tuollaisenkin opinto-oikeuden ex-haltija, en osaa suoralta kädeltä sanoa, mikä on ”tilvalgsordning”. Lehtitietojen mukaan poliitikot selittävät asiaa sekavasti ja suoranaisesti väärin. Tällaisestä ei ehkä kuuluisi järjestää kansanäänestyksiä, mutta on vähän pakko, koska varaumat oli oleellinen osa Tanskan toista Maastrict-kansanäänestystä, jossa sopimus siis hyväksyttiin varaumien kera.

Tanskalaisilla on vankka pyrkimys pysyä mukana Europolissa sen jälkeen, kun uusi sopimuspohja astuu voimaan huhtikuussa 2017:

”Der er enighed blandt Folketingets partier om, at Danmarks fremtidige deltagelse i politisamarbejdet Europol skal sikres. Danmark står til at ryge ud af Europol, når et nyt regelgrundlag for samarbejdet træder i kraft til april 2017. Det nye grundlag betyder, at samarbejdet om Europol går fra at være mellemstatsligt til overstatsligt, og dermed omfattet af det danske retsforbehold.” (04.12.2015, http://retsforbehold.eu.dk/da/nyheder/2015/resultat)

Sen sijaan Isaon-Britannian kansanäänestykselle ei ollut kerrassaan mitään velvoitetta eikä edes järjellistä syytä, vaan se oli pelkkää Cameronin mokailua, jonka seurauksista britit nyt joutuvat kärsimään.

Käyttäjän teroexpat kuva
Tero Toivonen

Näin myös olen kuullut, että Tanskassa on vahva tahto pysyä Europolin jäsenenä ja hyvä niin. Eli sisäpoliittinen ratkaisu on siis mahdollinen ja toivottavasti jo valmistelussa.

Jukka Mäkinen

Aikamoista pelottelua jälleen eurouskovaisilta.

Wikipedia:
"Europol cooperates on an operational basis with: Albania, Australia, Canada, Colombia, Iceland, Liechtenstein, Republic of Macedonia, Monaco, Montenegro, Norway, Serbia, Switzerland, the United States and Interpol."

Mikä estää Tanskaa ja Britanniaa (ja post-fixit Suomea) liittymästä tuohon joukkoon.

Käyttäjän KirjoituksiaSalosta kuva
Mikko Engren

Mitä lisäarvoa Europol antaa Interpoliin nähden? Asiasta tietämätön populisti näkisi Europolin olevan vain sitä ekstrabyrokratiaa EU:n sisällä kun taas Interpol on kansainvälinen järjestö.

Jukka Mäkinen

INterpol on kansallisten poliisien yhteistyöjärjestö, ja pysyy sellaisena. Tuleva liittovaltio tietenkin haluaa oman liitovaltion poliisinsa armeijan lisäksi. Tämä nykyinen Europol on vasta siemen tulevalle kymmenien polisien organisaatiolle erikoisryhmineen, rikoslaboratorioineen, etc. Esikuvana on tietenkin FBI tai KGB. Pidätysoikeus kaikkialla Unionissa, eikä vastuussa oikein kenellekään.

Käyttäjän juhanikahelin kuva
Juhani Kahelin

Kaikkia organisaatioita on aika ajoin ravisteltava. Muuten ne luutuvat, muuttuvat itseisarvoisiksi oman itsensä ylläpitäjiksi ja tärkeytensä korostajiksi. Näinhän meille opetetaan, siis organisaatio-opeissa.

Mm. yliopistoja on ravisteltu ensin yliopistolailla ja nyt leikkauksilla. Kuntia ravistellaan ottamalla niiden toiminnasta yli puolet pois (sote). Valtion laitoksia lakkautellaan (Stakes, Lääkintöhallitus, pian THL ja moni moni muu).

Ravistelunvastaisuus leimataan muutosvastarinnaksi.

Brexit teki EU:lle tuiki tarpeellisen ravistelun. Brexitin vääräksi tuomitseminen sekä EU-orgaanien ja -virkamiesten vastarinta on mitä tyypillisintä muutosvastarintaa, vain sitä. EU:stahan oli jo tullut yksiputkista uraa etenevä tai paikallaan jököttävä pökkelö. Tervemenoa.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Jep tässäkin plokissa lienee kyse ainakin osittain ns. Imperiumin vastaiskusta sille, että jotkut eivät halua sitä.

Rikollisliigoilla pelottelu kuuluu tietenkin tähän asiayhteyteen. Mitä Turkin Erdogan puuhailee tänään, niin sitä EU-eliitti voi yrittää huomenna. Ei mitään uutta auringon alla!

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

EU osaa kyllä luoda ongelmia joita ei osaa tai halua ratkaista. Demokratia vaatii kansan tukea mutta aivan selkeästi EU hyljeksii kansanäänestyksiä. Olisi yksinkertaista kysyä Euroopan kansalaisilta antaisivatko kaiken vallan vaaleilla valitsemattomalle komisiolle. Vastaisivatko suomalaiset että itsenäisyys ja valtiomme suveriniteetti saa jo mennä?

Käyttäjän TarmoRahkonen kuva
Tarmo Rahkonen

Bloggaaja on selkeästikin rakastunut asemaansa Europolissa ja kuvittelee, että minkäänlaista valtioiden välistä yhteistyötä ei olisi ilman EU:ta.

Europolilla näkyy olevan kumppanimaita niin EU:n kuin koko maantieteellisen Euroopan ulkopuolellakin (linkki alla) En siis oikein ymmärrä herra Toivosen pelottelua jossa Britannian erotessa se jäisi yksin. Luultavasti yhteistyösopimus solmittaisiin samaan tapaan kuin vaikka Norjan kanssa ja britit työskentelisivät Europolissa kuten ennenkin.

https://www.europol.europa.eu/content/page/externa...

Toivonen kuuluu tähän ryhmään joka ottaisi kansalta pois sen vähäisenkin vallan. Jokainen lienee huomannut, että Suomen politiikka ei toimi, mitään ei saada päätettyä ainakaan nopeasti ja jokainen hyvä laki vesitetään koska se on kilpailevan puolueen keksintö.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Avaisitko hieman "ajatteluasi":

"Toivonen kuuluu tähän ryhmään joka ottaisi kansalta pois sen vähäisenkin vallan."

Ovelasti Toivonen on tällaiset mielipiteet onnistunut kätkemään, kun esimerkiksi minä en huomannut hänen haluavan poistaa kunnallista äänioikeutta, valtakunnallista äänioikeutta tai edes eurooppalaista äänioikeutta.

Käyttäjän TarmoRahkonen kuva
Tarmo Rahkonen

Häntä pelottaa suora kansanäänestys. Jokainen meistä on huomannut edustuksellisen demokratian puutteet. Tosiasiassa meillä ei pystytä päättämään mitään ja ministeriöitä johtavat virkamiehet joita ei ole valittu vaaleilla.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #34

Ei ole ainoatakaan asiaa, josta päättämiseen kansanäänestys olisi edustuksellista demokratiaa parempi. Edes neuvoa antavia ei pitäisi järjestää.

Jukka Mäkinen Vastaus kommenttiin #35

Edutuksellinen demokratiahan ei edes ole demokratia, vaan demokratian korvike. Illuusio demokratiasta, joka myydään kansalaisille, muka kykynä pystyä vaikuttamaan asioihin. Todelliset vallankäyttäjät, ei nuo vaaleilla valitut varjonuket, rakastavat tilannetta, siillä on paljon helpompaa ja edullisempaa ostaa ja korruptoida muutama edustaja, kuin koko kansa. Suomen tapaisessa lumedemokratiassa puoluekureineen riittää muutama puoluejohtaja.
Erinomaisena esimerkkinä toimii vastoin kansan ylivoimaisen enemmistön tahtoa edelleen jatkuva ja voimistuva suomalaisten pakkoruotsittaminen.

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Itseäni kyllä hirvittää ajatus, että joutuisin ottamaan kantaa kansanäänestyksessä asioihin joista en paljon mitään ymmärrä ja niitä on paljon, todella paljon. Suomen hallitus muodostetaan käytännössä suurimman eduskuntaryhmän puolueen puh.joht johdolla, ei Makkosella tai Rahkosella ole siihen paljon nokan koputtamista millaisia ministereitä hallitukseen tulee, poljetaanko siis Suomessa demokratiaa, no ei. Ei sitä poljeta myöskään EU:a sen enempää, komission jäsenet valitsee jokaisen maan hallitus, hallitus joka on saanut mandaatin äänestäjiltä. Onko se niin vaikeaa ymmärtää?

Käyttäjän TarmoRahkonen kuva
Tarmo Rahkonen

Kansaa ei ole pakko pitää tyhmänä ja halveksia. Jos demokratia ja sitovat päätökset viedään tarpeeksi alas niin kaikki on käsityskyvyn rajoissa. Ei kansanedustaja tai europarlamentaarikko ole sen laajemmin ajatteleva kuin kukaan muukaan ja hyvä näin. Kansanedustaja edustaa kansaa.

Tuokin tapa, että suurimman puolueen johtaja on pääministeri ei ole mikään lakiin kirjattu asia, se on tullut tavaksi aika äskettäin eikä hyvältä näytä. Tuon säännön vuoksi Jutta Urpilainen oli VVM ja todella ala-arvoinen virassaan samoin kuin Kokoomuksen johtaja tuona aikana.

Mitä jos meillä on 10 puoluetta joiden kaikkien kannatus on 10% ? Vieläkö sitten tuo suurimman puolueen puheenjohtajan sääntö on voimassa?

Koko Euroopassa on ongelma. Suuri. Sitä ei auta se (palataksen alkuperäiseen asiaan) että joku suomalainen expatpoliisi on huolissaan virastaan ja on menettänyt suhteellisuudentajunsa.

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

Kotimaassa tapahtuvia poliittisia virkanimityksiä on arvosteltu jo kymmeniä vuosia.

EU-tasolla itsenäisen eu-toimielimeen tärkeimmät päättäjät valitaan poliittisena virkanimityksenä. Ei suorien vaalien kautta. Demokratioissa sellaisia on tapana järjestää.

Suomi voisi olla ensimmäinen suoran EU-komissaarivaalin järjestävä maa.

Mikään tai kukaan ei estä Suomea yksinkin valitsemasta omaa komissaariehdokastaan suorilla vaaleilla halutessaan, mutta moniko uskoo meidän päättäjillä ensisijaisena asiana olevan kansanvallan kunnioittaminen. Useammilla kannattaisi olla, sillä vaalien kautta huomattavasti useamman puolueen ehdokkaalla olisi mahdollisuus tuotakin tehtävää tavoitella.

Vaalikamppailun ei tosiasiassa tarvitsisi olla kokoomuksen puheenjohtajavaaleja kummoisempi, ehdokkaille vaalitenttejä järjestettäisiin joitakin eri puolilla maata, mitkä olisivat netin kautta katseltavana koko maassa. Muutama myös tv:ssä. Paremman kuvan itsestä pääsisi antamaan lehtien haastatteluissa. Äänestys voitaisiin järjestää pelkästään ennakkoäänestyksenä.

Kokeilukulttuurin hengessä tuotakin voitaisiin kokeilla.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Haluaisit korvata poliittiset virkanimitykset missikilpailulla? Pitäisikö Suomessakin valita vaikka ministerit, kansliapäälliköt ja Korkeimman oikeuden tuomarit suorilla vaaleilla?

Valta kuuluu suorilla vaaleilla valituille parlamenteille ja valtuustoille.

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee Vastaus kommenttiin #51

Ai haluan vai? Kerro toki missä niin olen sanonut. Rinnastuksesi on muutoinkin väärä, eikä siksi mielekäs. Putkiajattelussasi mitään ei saa tehdä toisin vaikka järkevää olisi, koska tärkeintä on tehdä kaikki niinkuin jossain muualla on tehty sikäläisten olosuhteissa, kansanvallan näkökulmasta kansalaisten ohjausvalta huimioiden.

Yhtäältä sanot hallituksen komissaarin valitsemisen kautta edustavan kansaa. Heidän valinta tapahtuu kuten Suomessa poliittiset virkanimitykset. Suomessa kaikki tietävät sen johtaneen siihen ettei parhaat ja pätevimmät saa paikkoja. Meillä on siis epäpäteviä tyyppejä hoitelemassa koko maanosan asioita.

Selvästikään et kykene rajaamaan ajatteluasi EU-kontekstiin ja ymmärrä sitä kokonaisuutta. EU tai Eurooppa ei ole Suomi. EU ei millään kantilta tarkastellen vertaudu Suomen tilanteeseen ja sen mukaiseen hallintomallia ole EU-tasolla järkevää soveltaa. Esimerkiksi komissio on jäsenmaista riippumaton EU:n toimielin. Suomessa mainitsemasi kansliapäälliköt ja virkamiehet toimivat ministerin ohjauksessa. Sinä vertaat suoria vaaleja missikilpailuihin. Kysytäänkö suomalaisilta kokevatko he Suomen presidentin vaalien valinnan olevan missikilpailu.

EU:n päätöksenteko voidaan demokratisoida parhaiten komissaarien valintatapaa muuttamalla. Suomi voi olla ensimmäinen EU-maa joka päättää tehdä asian kansanvaltaisimmin. Ei muiden EU-maiden tarvitse tehdä samalla tavalla heti, mutta perässä tulisivat varmasti. Ei siinä sen kummempaa ole. Puolueet asettavat ehdokkaansa ja kansalaiset valitsevat parhaan oman poliittisen näkemyksensä mukaan. USA:ssa valitaan vaaleilla presidentti, joka päättää mitä lakimuutoksia päätöksentekoon etenee. Sekin poikkeaa täysin Suomen presidentti-instituutiosta.

Seuraavaksi tietenkin vetoat siihen, että eu-parlamentti hyväksyy komissaarit. Komissaarin hyväksyminen ei ole eu-parlamentin poliittisista voimasuhteista riippuva, eikä komissaarin äänestyskäyttäytymisen ja päätöksenteon komissiossa tarvitse nauttia parlamentin hyväksyntää. Tämä tarkoittaa ettei kansalaisten ohjausvalta välity kumpaankaan kautta (EU-parlamentti ja komissaarin nimittäjä) komission lainsäädäntöehdotusten tekemiseen, EU:n kehittämisen suunnitteluun ja komission toimintaan laajemmin.

Asenteesi on kummallinen kaikin puolin. Komission tehtävä on valvoa EU:n ja kansalaisten etua asioissa mitä ei voida ratkaista tehokkaasti kansallisella tasolla. Miksi he valvoisivat ja suojelisivat kansalaisten etua jäsenmaiden pyrkimyksiä vastaan, kun eivät meiltä joudu valtakirjaa ansaitsemaan.

Kaikki sinua ehkä lukuunottamatta tietävät, että kansallinen parlamentti valitaan kansallisen politiikan ja poliittisen tilanteen perusteella, ei EU-päätöksenteon perusteella. EU elää ihan omaa elämäänsä suhteessa kansallisiin parlamenttivaaleihin.

Komissio nimitetään eu-parlamentin kausien mukaisesti. Eduskuntavaalit järjestetään eri aikoina komissaarien häärätessä mitä lystää, sillä heitä ei pois potkita vaihtui Suomessa hallitus tai presidentti.

Kuinka paljon ja kauan sinulle pitää "dataa" kirjoittaa, että kykenisit itsellesi tunnustamaan ajattelusi ehkä perustuvan väärään oletukseen oikeassa olemisesta. Ei se ole mikään häpeä muuttaa omaa ajattelua ymmärryksen lisääntyessä.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #59

Oma ajattelusi tässä perustuu ihmeelliseen oletukseen: "Suomessa kaikki tietävät sen johtaneen siihen ettei parhaat ja pätevimmät saa paikkoja." En minä ainakaan tiedä. Joskus saavat, joskus eivät.

Toistan: haluat siis poliittiset virkanimitykset korvattaviksi jollakin epämääräisellä taivasten valtakunnalla. Ei jokaisesta virasta ja jokaisesta pikkuasiasta voi järjestää kansanäänestystä erikseen. Parlamentaarinen demokratia on ylivoimaisesti vähiten huono poliittinen järjestelmä.

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee Vastaus kommenttiin #51

" Haluaisit korvata poliittiset virkanimitykset missikilpailulla? Pitäisikö Suomessakin valita vaikka ministerit, kansliapäälliköt ja Korkeimman oikeuden tuomarit suorilla vaaleilla? "

Rinnastuksesi komissaariin ja kansliapäällikköön jo kommentoin edellä. Entä toimiiko EU-tasolla komission ja hallituksen ministereiden rinnastus? Kyllä ja ei.

Komissio on poliitisesti riippumaton toimeenpanoelin joka suvereenisti päättää mitä lainsäädäntöehdotuksia neuvostolle eteen tuodaan. Se toimii tässä mielessä kuin hallitus Suomessa. Komissio siis käyttää hallitusvaltaa, mutta tulee valituksi kuin virkamiehet. Neuvostoa taas voi verrata virkamiehistöön, koska heillä ei ole korkein päätösvalta mitä pöytään tuodaan. Neuvoston rooli on toimeenpanna päätökseen komission ehdotuksia.

Komission poliittinen riippumattomuus, sekä ainoa jolla on lainsäädännön esittämisoikeus puoltavat yhdessä ja erikseen sitä, että komissaarit on valittava vaaleilla demokratian toteutumiseksi.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #60

Aloiteoikeuden laajentamista minä ja monet muut ovat näillä palstoilla kannattaneet.

Neuvoston ja komission suhdetta en muuttaisi sellaiseksi, että molemmat rupeaisivat jotenkin edustamaan kansakuntia. Nythän komissaarit eivät edusta jäsenvaltioita.

Korkein päätösvalta on ja pysyy neuvostolla ja parlamentilla yhdessä. Komissiolla ei ole päätösvaltaa, se vain tekee aloitteita ja panee asioita toimeen.

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee Vastaus kommenttiin #63

Parlamentti ja neuvosto ei voi päättää, mitä komissio ei halua esittää. Komissio käyttää yhtä suurta päätösvaltaa kuin nuo kaksi yhdessä.

Et kykene tuota käsittämään, koska niin kuin on tullut jo selväksi sinun kuvittelevan komissaarit porukaksi virkamiehiä joilla ei ole valtaa, vaan tassivat jäsenmaiden pillin mukaan. Todellisessa päätöksenteossa tilanne on päinvastainen.

Kommission ei tarvitse tanssia kenenkään pillin mukaan. Niin alunperin haluttiinkin olevan, koska niin pyrittiin estämään jäsenmaiden kotiinpäin vetäminen. Toistan: haluttiin ettei jäsenmaat voi ohjata komissiota. Sen seurauksena tuli luotua malli, mikä ei ole kansanvallan vaatimuksien mukainen. Sinä useimpien hallittavien lailla uskoo järjestelmään, koska se on aina ollut sellainen ja muodollisesti näyttää hyvältä ja malli voidaan selittää demokratian mukaiseksi. Selitys ei vaan pidä paikkaansa.

Käyttäjän hietanenkaija kuva
Kaija Hietanen

Tanska on ollut Europolin jäsen jo kymmeniä vuosia. Mikä sai sen eroamaan siitä kuitenkin? Kysymys on aivan yksinkertainen. Syy on siinä, että Europolin luonne muuttuu uudella perustuslailla 1.toukokuuta 2017. Kyseessä ei ole enää maiden välinen poliisiyhteistyö, vaan ylikansallinen EU:n päätäntävalta, joka antaa siis EU:lle vallan päättää maiden asioista yli kansallisen rikoslain. Jos Tanskassa siirretään omaa itsemääräämisoikeutta pois, siitä pitää järjestää kansanäänestys, ja niin järjestettiin. Tanskalaiset eivät halunneet antaa enää enmpää valtaa EU:lle, koska ovat tyytymättömiä sen toimiin. Eikä se ole ainoa maa. Euroopassa ei yksinkertaisesti luoteta Euroopan Unioniin, hyvistä syistä. EU saisi katsoa peiliin mutta niin ei tapahdu. -Tanskan rinnakkaisjäsenyys poliisiyhteistyössä -arvatkaa vain - on Komission käsissä, mikäli komissio katsoo että Tanskan rinnakkaisjäsenyydestä on jotain hyötyä EU:lle, asiaa viedään eteenpäin. Olipahan yllätys... EU:ta tuntuu vain valta kiinnostavan, rikoksia vastaan taistelu on toissijaista. -Suomessakin pitäisi järjestää kansanäänestys siitä, haluammeko luovuttaa omaa itsemääräämisoikeuttamme lisää EU:lle.
Ps. EU:n rikoksentorjunta ei toimi nähtävästi oikein hyvin, enkä usko että tähän mitään muutoksia tulee tulevaisuudessakaan.
http://www.eu.dk/da/fakta-om-eu/aktuelle-sager/eur...

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

Kansanäänestys on jees niin kauan kuin kysymys on asioista joista äänestäjillä on käsitys. Sellainen voi olla vaikka kunnan kaavoitusvaihtoehdot, mutta eipä ole äänestyksiä tai kansan mielipiteenkuulemisia näkynyt.

Toinen voisi olla valtakunnallisesti asia joka verotuksen kautta koskee kaikkia: kansalliset maataloustuet tai syrjäseutujen tukeminen.

Sensijaan mulla ei ole mielenkiintoa tai tietoa äänestellä asioista joista en välttämättä tiedä, jotka eivät itseäni kosketa tai jotka eivät kiinnosta.

Olisiko pitänyt kansanäänestää talvisotaan tai Lapin sotaan lähtemisestä, YYA-sopimuksesta. Jos rattijuoppoudesta kansanäänestettäisiin nyt niin loppuisiko se siihen että äänet on laskettu? Koska kansa.

Vai olisiko niin että kansalaisten tulisi nykyistä enemmän saada päättää omista asioistaan itse, sensijaan että niistä päättää joku virkamies, demokraattisesti valittu hallinto tai kansan enemmistö? Mitenkäs kansalaisvapauksien ja -oikeukien kannalta verrattuna muihin eu-maihin. Nythän virkamies päättää jopa siitä Saanko rakentaa tontilleni uuden kanalan vanhan hajonneen tilalle.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Suomennan. Kansanäänestys on jees, kun saadaan haluamani tulos. Kun pelottaa. että näin ei käy, niin se ei ole. Oletetaan, että eduskunnan kurssi muuttuu hitaammin. Valehtelemalla saatiin perustuslakiinkin kirjaus, että suomi on eu:n jäsen. Mutta kurssi muuttuu varmasti, jos eu ei muutu tai muuttuu suuntaan, jota eivät kansalaiset hyväksy,

Kannattajia on jokaisella diktatuurillakin. Ne jotka kokevat hyötyvänsä.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Mistä valehdeltiin? Eikö Suomi mielestäsi ole EU:n jäsen?

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto Vastaus kommenttiin #54

Valehdeltiin, että sen kirjaamisella eimole mitään merkitystä. Käytänössä tää johtaa siihen, että jos eu populistit tuntevat jäävänsä tappiolle he tulevat vaatimaan persutuslain säätämisjärjestystä.

Omaa kantaani en ole vielä lyönyt lukkoon. Huonolta suomen kehitys näyttää tällaisen duunarin kannalta, jotain pitää muuttua.

Tosin eu:n lumevaaleissa en aio enää äänestää. Todellista valtaa käyttävät aivan muut toimielimet.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #56

Ymmärrän kyllä, että kyseessä on pelkkä lyöntivirhe eikä freudilainen lipsahdus, mutta silti naurattaa "persutuslain säätämisjärjestys".

Käyttäjän hietanenkaija kuva
Kaija Hietanen

Tanskassa tiedonvälitys on huomattavasti avoimempaa ja monipuolisempaa kuin Suomessa. Tanskalaiset ja myös britit - tiesivät täsmälleen mistä äänestivät. He eivät halunneet eivätkä halua lisää integraatiota Eurooppaan, ja haluavat säilyttää oman suvereniteettinsa. Enemmistö eurooppalaisista on tätä mielä.

Käyttäjän ilarikiema kuva
Ilari Kiema

Hollannin huhtikuisessa kansanäänestyksessä (mistä Kaija Hietanen on kirjoittanut blogikirjoituksen Puheenvuoroon) hollantilaiset hylkäsivät EU:n ja Ukrainan välisen assosiaatiosopimuksen. Tanskalaisessa Politiken-lehdessä yksi kampaaja johtanut historian professori sanoo, että oikeasti me emme välitä vähääkään Ukrainasta:

”»Vi er i virkeligheden ligeglade med Ukraine«, sagde historieprofessor Arjan van Dixhoorn, som ledede en kampagne for at få folkeafstemningen, til NRC.” (Politiken)

Tämä ei ole hyväksyttävää, koska muut ihmiset täällä kuitenkin välittää esimerkiksi Ukrainasta ja siitä asiasta, mistä kulloinkin ollaan päättämässä. Vaikka kannabiksen laillistamisesta aikuisille voisi esittää argumentteja puolesta ja vastaan, mutta sitten jos asia viedään kansanäänestykseen, ihmiset äänestävätkin jollakin ihan muulla perusteella ja

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

On pöyristyttävää, että uurnille vaivautuva viidesosa hollantilaisista voi päättää Euroopan puolesta tuollaisesta asiasta.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"He eivät halunneet eivätkä halua lisää integraatiota Eurooppaan, ja haluavat säilyttää oman suvereniteettinsa."

Tämä on aivan oleellinen kysymys Suomenkin osalta.

Käyttäjän JukkaMattsson kuva
Jukka Mattsson

Oletko Tero ajatellut että jos Taska eroaa Europolin jäsenyydestä on heidän vahvistettava maansa poliisipalveluita? Toisin sanoen lisättävä poliisien määrää ja laajennettava poliisivaltuuksia.

Toisin kuin meillä PRT:n ja muun kansainvälinen yhteistyön varjolla vähennetään poliisivirkoja. Johtuisiko tuo ero siitä että nyt tanskalaiset tuntevat että nykyinen järjestelmä ei enää toimi?

Käyttäjän teroexpat kuva
Tero Toivonen

Uskon että Tanskassa löydetään asiaan sisäpoliittinen ratkaisu ja yhteistyötä Europolin kanssa jatketaan. Pointtini oli, että sekä Tanskan että Britannian kansanäänestysten aikainen ja jälkeinen keskustelu kummassakin maassa viittaa vahvasti siihen, ettei valtaosa äänestäjistä ole tiennyt mistä kaikesta äänestetään.

Mitä tulee Tanskaan ja poliisien määrään, on se toki täysin Tanskan asia. Kyse on oikeastaan siitä, että Europol tarjoaa apua asioissa, joissa yksikään kansallisvaltio ei yksin pärjää. Siihen ei oikein auta poliisien määrän lisääminen, jos rajat silti pidetään auki. Asia on tietysti eri jos rajat suljetaan täysin, mutta sitä ei kai ole harkittu.

Tanskalaiset ovat kai melkein missä tahansa tutkimuksessa aina yksi onnellisimmista kansoista, joten luultavasti siellä voidaan aika hyvin ja tehdään pitkällä tähtäimellä ihan oikeita asioita.

Hyviä kommentteja on keskustelussa tullut, vaikka välillä aihe unohtui joiltakin hetkeksi.

Jukka Mäkinen

Tanskalaisten onnelisuus johtunee päasiassa heidän halustaan ja mahdollisuudestaan tukea kulttuuria, tieteitä ja sosiaalityötä itse valitsemallaan tavalla, ilman EU'n ohjausta. :D
https://en.wikipedia.org/wiki/Carlsberg_Foundation

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Suomi on turvallisuuspolitiikassaan maalannut itsensä nurkkaan ja sinetöinyt sen antamalla asian päätettäväksi kansanäänestyksessä.

http://hannumononen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/18836...

Toimituksen poiminnat